БичлэгHun torson tsagaasaa ehlen uhen uhtlee baigalitaigaa hariltsan zohitson amidardag bilee... Baigali delhii ugui bol hun torolhton ugui. Ert deer ued owog deedes mini baigali, eh delhiigee hairlah uzliig hunii setgel zurhend gun shingeej surgasan baidag. Ted uuniigee shashintai holboj uzdeg baijee. Ter ued humuus shashind bat susegledeg baisan bogood tuugeer ni damjuulan baigalia hairlaj hamgaalah setgeliig bii bolgoson. Naad zahiin jishee gehed l gol gorhi, bulag rashaand suu tsagaa, tsus noj, bohir zuils hurgej, ows urgamal zulgaaj, mod but soog tairch hugalj bolohgui gej surgasan baidag.
Herwee enehuu surgaaliig zorchih yum bol 10 har nugel uildej baina gej uzdeg baij... Ert tsagt Mongol humuus uulnaas tuleeniihee modiig beltgehdee ehleed uul usandaa morgoj, uulaa dahin, zalburch baij zowhon heregtseetei modoo tuuj awdag. (Ene tohioldold urgaa modiig herhewch tairch hugaldaggui, harin haashdaa l urgahgui uhsen modiig eswel gazar unasan gishuu tuudeg baij) Ingeed bodohloor bidnii owog deedes gaihaltai uhaalag humuus baijee. Mongolchuudad baigali eh delhiigee hairlaj hamgaalah setgel denduu ih baisnaas Mongol gutliin honshoor eeten bolson gedeg. Ene ni hors shoroo, urgamal nogoogoo gutliinhaa honshooroor sindiichej, gemteehgui eruul bailgah negen uhaalag arga.
Mongolchuud nuudel suudal hiihdee gadas zooj baisan nuhee zaawal buldag baisan. Ene ni mal amitad terhuu nuhruu holoo hiij gemteehees uridchilan sergiilj baigaa yum. Baigali eh delhiigee hairlaj hamgaalah ni ekologiin tentswert nohtsliig bii bolgodog. Mongol ulsad ekologiin tentswert baidal orshdog baisan... Gehdee ene ni odoogoos 20-ood jiliin omno hurtel orshson. Odoo tsagt humuus ooriin garaar bish ch orool busdiin garaar baigali delhiigee bolon uls orniihoo gazar nutgaas hudaldaj, horongo chinee bagatai humuus ni zowshoorolgui buyu hulgain argaar mod bolon hors shoroogoo suitgej baina...
TO BE CONTINUED>.....
miniib hayg tulga_eto